Yritysten toimintaympäristö

Tärkeimmät mahdollistajat

• Osaaminen ja laatu: Yritykset korostavat vahvaa teknistä osaamista, pitkää kokemusta sekä korkeaa ja tasaista laatutasoa toimintansa keskeisenä kilpailutekijänä. Osaaminen nousee esiin erityisesti automaation, suunnittelun ja tuotannon rajapinnoissa, ja sen nähdään mahdollistavan vaativien asiakasprojektien toteuttamisen.
• Markkina-asema ja asiakassuhteet: Pitkät asiakassuhteet, hyvä maine ja luotettavuus muodostavat monelle yritykselle merkittävän kilpailuedun. Useat toimijat ovat erikoistuneet tiettyihin tuotteisiin tai palveluihin ja toimivat kapeissa markkinaraoissa, joissa niillä on vahva tai jopa markkinajohtava asema.
• Toimitusvarmuus ja joustavuus: Nopeat toimitusajat, kyky reagoida asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin sekä joustava tuotanto nähdään tärkeinä vahvuuksina. Yhden luukun toimintamallit, joissa suunnittelu, valmistus ja kokoonpano hoidetaan saman toimijan sisällä, lisäävät asiakkaille tuotettavaa arvoa.
• Automaatio ja moderni konekanta: Automaation, robotiikan ja modernin tuotantoteknologian hyödyntäminen mahdollistaa tehokkuuden, laadun ja kapasiteetin parantamisen sekä tukee kilpailukyvyn säilyttämistä työvoimapulan keskellä.

Tavoitteet lähitulevaisuudessa

• Kasvu ja kannattavuus: Suurin osa yrityksistä tavoittelee liikevaihdon kasvua, joka vaihtelee maltillisesta kehityksestä aina liikevaihdon tuplaamiseen. Kasvun ohella korostuu tarve hallitulle ja kannattavalle toiminnalle.
• Investoinnit ja automaation lisääminen: Automaation, robotiikan ja uuden konekannan investoinnit nähdään keskeisinä tuottavuuden parantamisessa ja työvoimapulaan vastaamisessa. Myös tuotantotiloihin ja halleihin kohdistuvat investoinnit ovat yleisiä.
• Uudet tuotteet ja markkinat: Yritykset kehittävät uusia tuotteita ja palveluja, laajentavat verkkokauppaa ja hakevat kasvua kansainvälisiltä markkinoilta, kuten Pohjoismaista, Ukrainasta ja Aasiasta.

Haasteet toimintaympäristössä

• Kustannusten nousu ja markkinoiden epävarmuus: Raaka-aineiden hinnat, saatavuusongelmat, korkojen nousu ja geopoliittinen epävarmuus (erityisesti Ukrainan sota) vaikuttavat investointeihin ja ennustettavuuteen.
• Työvoiman saatavuus: Osaavan työvoiman puute on yksi merkittävimmistä haasteista. Erityisesti sähkö-, automaatio-, robotiikka-, hitsaus- ja pintakäsittelyosaajista on pulaa.
• Toimitusketjujen ja prosessien haasteet: Komponenttipula, asiakkaiden lyhentyneet tilaus–toimitusajat sekä puutteelliset tuotespesifikaatiot aiheuttavat viivästyksiä ja lisäävät korjaustyön määrää tuotannossa.
• Regulaatio ja vaatimusten kasvu: Ympäristö-, turvallisuus- ja raportointivaatimusten lisääntyminen kasvattaa hallinnollista kuormaa erityisesti pk-yrityksissä.

Ennakoidut muutokset

• Vastuullisuus ja regulaatio: EU-sääntelyn sekä hiilijalanjälkeen ja materiaalien alkuperään liittyvien vaatimusten ennakoidaan kiristyvän edelleen, mikä vaikuttaa yritysten toimintamalleihin ja raportointiin.
• Teknologian kehitys: Automaation, robotiikan ja tekoälyn roolin odotetaan kasvavan nopeasti ja merkittävästi.
• Työvoimapulan kasvu: Teknisen työvoiman saatavuuden arvioidaan heikkenevän entisestään, mikä lisää koulutuksen ja automaation merkitystä.

Mahdollisuudet ja riskit

• Raaka-aineet ja energiamurros: Raaka-aineiden saatavuus ja hintavaihtelut koetaan merkittävinä riskeinä, mutta vihreä siirtymä ja energiatehokkuus luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
• Uudet asiakkuudet ja tuotteet: Uusien tuotteiden kehittäminen, kansainvälistyminen ja markkina-alueiden laajentaminen (mm. Ruotsi, Ukraina, Aasia) nähdään tärkeinä kasvun ajureina.
• Automaatio ja robotiikka: Automaatio tarjoaa mahdollisuuden parantaa tuottavuutta ja vastata työvoimapulaan, mutta vaatii investointeja ja osaamisen kehittämistä.

Kehitystarpeet ja investoinnit

• Tuotannon ja prosessien kehittäminen: Tarve tehostaa tuotantoa, parantaa toimitusprosessin ohjausta ja ratkaista logistisia haasteita. Myös layout-muutokset ja kapasiteetin hallinta ovat keskeisiä.
• Kone- ja laiteinvestoinnit: Robotiikka, laserit, CNC-koneet, hiontasolut, levytyökeskukset ja muut tuotantoteknologiat ovat yleisiä investointikohteita.
• Koulutus ja osaamisen kehittäminen: Automaatio-, robotiikka-, sähkö- ja suunnitteluosaamisen vahvistaminen on tärkeää. Myös digimarkkinointi ja verkkokauppaosaaminen nousevat esiin.

Yritysten kehitystarpeet

Investoinnit tilaan ja laitteisiin

• Yritykset tunnistavat tarpeen investoida uusiin tuotantotiloihin, laajennuksiin ja moderniin konekantaan. Tilojen riittämättömyys, vanhentuneet laitteet ja kasvava kapasiteettitarve korostuvat. Investoinnit nähdään välttämättöminä laadun parantamiseksi, toimitusvarmuuden varmistamiseksi ja kasvun mahdollistamiseksi. Investointien suuruus vaihtelee yksittäisistä kymmenistä tuhansista euroista useiden miljoonien eurojen hankkeisiin.

Automaatio ja robotiikka

• Automaation ja robotiikan lisääminen on keskeinen kehitystarve. Yritykset haluavat nostaa automaatiotasoa, tehostaa tuotantoa ja vähentää työvoimapulan vaikutuksia. Robottisolut, hitsaus- ja koneistusautomaatio, automatisoidut tuotantolinjat sekä ohjelmoitavat ja joustavat tuotantoratkaisut ovat investointikohteita, ja automaatiota pidetään välttämättömänä kilpailukyvyn säilyttämiseksi.

Osaamisen kehittäminen

• Henkilöstön osaamisen vahvistaminen korostuu erityisesti automaatio-, sähkö-, robotiikka- ja suunnitteluosaamisessa. Myös tuotannon työntekijöiden koulutustarpeet ovat kasvaneet. Yritykset painottavat jatkuvaa oppimista, sisäistä koulutusta ja nuoremman ikäpolven osaamisen kehittämistä, jotta uudet teknologiat saadaan tehokkaasti käyttöön.

Toiminnanohjausjärjestelmät (ERP)

• ERP-järjestelmien päivittäminen tai vaihtaminen on tärkeää, aineistossa korostuu erityisesti tarve hyödyntää järjestelmiä syvemmin. Yritykset haluavat parantaa tilaus–toimitusprosessin hallintaa, kuormituksen seurantaa, kapasiteetin optimointia ja datan käyttöä päätöksenteossa. Pelkkä järjestelmän uusiminen ei riitä, sen käyttöä on kehitettävä.

Tuotannon tehostaminen ja optimointi

• Tuotantoprosessien virtauttaminen, läpimenoaikojen lyhentäminen ja kapasiteetin hallinta ovat merkittäviä kehityskohteita. Yritykset haluavat parantaa toimitusprosessin ohjausta, vähentää hukkaa ja ratkaista logistisia haasteita. Teemana korostuu myös suunnittelun ja asiakkaiden tuotespesifikaatioiden laadun parantaminen, sillä puutteelliset suunnitelmat aiheuttavat viivästyksiä ja lisätyötä.

Verkkokaupan ja digitaalisten palveluiden kehittäminen

• Yritykset näkevät tarpeen tuoda omia tuotteitaan verkkokauppaan ja vahvistaa digitaalista markkinointia. Lisäksi korostuu tarve kehittää myynnin ja markkinoinnin systemaattisuutta, ei vain kanavia. Digitaaliset palvelut nähdään mahdollisuutena kasvattaa myyntiä ja tavoittaa uusia asiakkaita.

Tekoälyn hyödyntäminen

• Uutena kehitystarpeena nousee tekoälyn hyödyntäminen mm. suunnittelussa, tuotannonohjauksessa ja prosessien optimoinnissa. Yritykset näkevät tekoälyn mahdollisuutena tehostaa toimintaa, mutta myös haasteena. Haasteita tuovat puutteellinen osaaminen, datan laatu ja sovellusten yhteensopivuus nykyisten järjestelmien kanssa.

Työnantajamielikuvan ja rekrytointivalmiuksien kehittäminen

• Yritykset kokevat, että kilpailu osaajista vaatii aktiivista työnantajamielikuvan kehittämistä. Uutena teemana korostuu tarve parantaa työpaikkaohjaajien kielitaitoa ja prosesseja, jotta kansainvälistä työvoimaa voidaan hyödyntää tehokkaammin. Rekrytointia halutaan tukea myös oppilaitosyhteistyön ja täsmäkoulutusten avulla.

Yritysten osaamistarpeet ja kehittäminen

Tärkeimmät osaamisalueet

• Suunnitteluosaaminen automaatiossa, hydrauliikassa, sähkötekniikassa, mekaniikassa ja teknisessä dokumentaatiossa muodostaa monen yrityksen ydinkyvykkyyden.
• Metallialan osaaminen, kuten koneistus, hitsaus, sorvaus ja teollinen maalaus, on keskeistä erityisesti tuotannollisissa yrityksissä.
• Menetelmäsuunnittelu ja tuotantoteknologian hallinta korostuvat, kun automaatiotasoa nostetaan ja tuotantoprosessit monimutkaistuvat.
• Uuden laitekannan haltuunotto ja modernien tuotantomenetelmien osaaminen korostuvat erityisesti yrityksissä, jotka ovat investoineet uusiin koneisiin.

Uuden osaamisen tarve

• Robotiikan, automaation ja ohjelmoitavien laitteiden osaaminen (esim. robottisolut, PLC-ohjelmointi, toimilaiteohjelmointi) on yksi keskeisimmistä uusista tarpeista.
• 3D‑mallinnus- ja CAM‑ohjelmistojen osaaminen nousevat vahvasti esiin.
• Tekoälyn hyödyntäminen suunnittelussa, tuotannonohjauksessa ja prosessien optimoinnissa on uusi ja kasvava osaamistarve.
• Digimarkkinointi, verkkokauppaosaaminen ja digitaalisten palveluiden kehittäminen täydentävät teknisiä osaamistarpeita.
• Prosessinhoito-, sähkö- ja automaatioalan syventävä osaaminen on monelle yritykselle kriittistä.

Osaamisen ylläpito ja kehittäminen

• Yritykset tekevät säännöllisiä osaamiskartoituksia ja järjestävät täsmäkoulutuksia vastaamaan nopeasti muuttuviin tarpeisiin.
• Sisäinen koulutus ja kokeneiden työntekijöiden osaamisen siirtäminen nuoremmille työntekijöille ovat keskeisiä osaamisen jatkuvuuden varmistamisessa.
• Jatkuva kouluttautuminen, kuten hitsausluokkien uusiminen, pätevyysvaatimusten ylläpito ja teknisten taitojen päivittäminen, on arkipäivää monissa yrityksissä.
• Arjessa tapahtuva oppiminen ja suunnitelmallisen kouluttautumisen lisääminen ovat tärkeitä erityisesti pk-yrityksissä.

Oppilaitosten ja TKI-hankkeiden vaikutus

• Oppilaitosyhteistyö nähdään tärkeänä välineenä osaamisen kehittämiseen ja tulevan työvoiman saatavuuden turvaamiseen.
• Yhteistyötä tehdään mm. YSAOn ja Savonian kanssa, ja hankkeita hyödynnetään erityisesti teknologian ja tuotantomenetelmien kehittämisessä.
• Yritykset arvostavat erityisesti käytännönläheisiä ja räätälöityjä koulutuksia, jotka vastaavat suoraan oman laitekannan ja tuotantoprosessien tarpeita.
• TKI-hankkeet tarjoavat mahdollisuuksia kehittää osaamista esimerkiksi GPS‑toleroinnin, automaation ja digitaalisten työkalujen alueilla.

Spesifit koulutustarpeet

• Robottikoulutukset, PLC- ja toimilaiteohjelmointi sekä automaatiojärjestelmien käyttökoulutus ovat yleisimpiä täsmällisiä koulutustarpeita.
• 3D-mallinnus ja -skannaus sekä CAM-ohjelmistojen koulutukset nousevat vahvasti esiin.
• Hitsausluokat, IWS‑osaaminen ja muut tekniset pätevyydet ovat tärkeitä erityisesti metallialan yrityksille.
• Lisäksi esiin nousevat EA-koulutus, turvallisuuskoulutukset, henkilöstöhallinnan osaaminen sekä YAMK-tason opinnot liiketoiminnan ja teknologian alueilla.

Rekrytointi ja työvoiman saatavuus

• Yritykset tarvitsevat erityisesti sähkö- ja automaatioalan osaajia, koneistajia, teollisuusmaalareita, hitsaajia ja teknisiä suunnittelijoita.
• Työvoimapula on merkittävä haaste, ja yritykset ovat valmiita hyödyntämään oppisopimuksia sekä kouluttamaan työntekijöitä itse.
• Kansainvälisen työvoiman käyttö lisääntyy, mutta kielitaitovaatimukset ja perehdytysresurssit rajoittavat sen täysimääräistä hyödyntämistä.
• Asenne koetaan usein tärkeämmäksi kuin aiempi ammattinimike, ja yritykset painottavat motivaatiota ja oppimishalukkuutta rekrytoinnissa.

Yritysten rekrytointitarpeet

Rekrytointitarpeet

• Yritykset tarvitsevat erityisesti sähkö- ja automaatioalan ammattilaisia, koneistajia, hitsaajia ja teollisuusmaalareita.
• Suunnittelijoista on pulaa erityisesti automaatio-, mekaniikka- ja sähkötekniikan osa-alueilla. Suunnitteluosaamisen merkitys korostuu investointien ja automaation lisääntyessä.
• Osa yrityksistä tarvitsee korkeakoulutettuja teknisiä asiantuntijoita, projektiosaajia ja kehitystehtäviin soveltuvia henkilöitä toimintansa laajentamiseen.
• Kasvavat tuotantomäärät ja uudet investoinnit lisäävät rekrytointitarpeita myös kokoonpanon, kunnossapidon ja logistiikan tehtäviin.

Vaikeudet osaavan työvoiman löytämisessä

• Osaajapula on merkittävä haaste erityisesti sähkö- ja automaatioalan osaajien. teollisuusmaalareiden, pintakäsittelijöiden sekä hitsaajien kohdalla.
• Alueellinen kilpailu työvoimasta on kovaa, ja nuoria tarvitaan hakeutumaan teknisille aloille pitkäjänteistä osaajapolun rakentamista varten.
• Rekrytoitavien henkilöiden osaamisen taso ei aina vastaa yritysten tarpeita, mikä lisää perehdytyksen ja lisäkoulutuksen tarvetta.
• Myös asiakkaiden vaatimukset (esim. kielitaito, sertifikaatit) rajaavat potentiaalisten hakijoiden määrää.

Kansainvälisen työvoiman hyödyntäminen

• Kansainvälistä työvoimaa hyödynnetään erityisesti projektityössä, vuokratyövoimana ja sesonkitarpeissa.
• Kielitaitovaatimukset, erityisesti suomen kielen osaaminen, rajoittavat kansainvälisen työvoiman käyttöä.
• Yritykset tunnistavat tarpeen kehittää työpaikkaohjaajien kielitaitoa ja perehdytysprosesseja, jotta kansainvälisten työntekijöiden integrointi olisi sujuvampaa.
• Kansainvälisen rekrytoinnin koetaan olevan potentiaalinen ratkaisu osaajapulaan, mutta se vaatii lisää rakenteita ja tukea.

Työnantajamielikuva

• Yritykset panostavat yhä enemmän työnantajamielikuvan kehittämiseen, koska kilpailu osaajista on kiristynyt.
• Imagotyö, näkyvyys oppilaitoksissa ja aktiivinen viestintä nähdään tärkeinä keinoina houkutella uusia työntekijöitä.
• Työnantajamielikuvaan vaikuttavat myös työolosuhteet, urakehitysmahdollisuudet ja yrityksen hyvä maine paikallisena toimijana.

Oppilaitosyhteistyö

• Yritykset ovat halukkaita tiiviiseen yhteistyöhön oppilaitosten kanssa, erityisesti täsmäkoulutusten ja rekrykoulutusten sekä harjoitteluiden ja opinnäytetöiden kautta.
• Opiskelijoiden tutustumisjaksot, harjoittelut ja opinnäytetyöt nähdään tärkeinä rekrytointikanavina.
• Oppilaitosyhteistyötä halutaan kehittää käytännönläheisemmäksi ja paremmin yritysten laitekantaa ja prosesseja vastaavaksi.

Asenne ja koulutus

• Asenne koetaan usein tärkeämmäksi kuin aiempi ammattinimike, ja yritykset ovat valmiita kouluttamaan motivoituneita työntekijöitä itse.
• Yritykset ovat valmiita kouluttamaan työntekijöitä itse, mikäli perusvalmiudet ja halu kehittyä ovat kunnossa.
• Oppisopimusjärjestelmä nähdään toimivana keinona osaajien saamiseksi ja osaamisen kehittämiseksi.
• Pitkäjänteinen perehdytys ja sisäinen koulutus ovat keskeisiä tekijöitä uusien työntekijöiden sitouttamisessa.