Skenaariotyöskentely on ollut KesTechin ennakointityön olennainen osa ja edellisen kerran Ylä-Savon skenaarioita mietittiin vuonna 2023. Toimintaympäristön muuttuessa nopeasti tarvitaan myös uudistettuja tulevaisuuskuvia, joiden avulla voidaan tarkastella tulevaisuuden vaihtoehtoja. Tässä kuvattu skenaariotyö toteutettiin talvella 2026.
Projektissa hahmoteltiin kolme tulevaisuuskuvaa, joissa huomioitiin Ylä-Savon tulevaisuudelle tärkeitä teemoja ja luotiin yhteistä näkemystä toimenpiteistä, joita alueella voidaan toteuttaa. Skenaarioiden tausta-aineistona hyödynnettiin KesTechin omaa ennakointidataa (mm. osaamistarvehaastattelut) sekä uudehkoja Pohjois-Savon tulevaisuutta käsitteleviä raportteja ja selvityksiä.
Aineiston pohjalta rakennettiin kolme erilaista skenaariota, joissa on kuvattu mahdollisuuksia ja uhkakuvia, tarkasteltu näihin liittyviä tulevaisuuden osaamistarpeita sekä annettu toimenpide-ehdotuksia yrityksille, oppilaitoksille ja kunnille.
On hyvä tiedostaa, että yksikään skenaario ei pyri ennustamaan tulevaisuutta, eikä tarjoamaan varmaa tietoa siitä, mitä tulee tapahtumaan. Se ei ole myöskään optimistinen visio tai yksittäinen todennäköisin kehityskulku, vaan hahmotelma yhdestä mahdollisesta ja vaihtoehtoisesta tulevaisuuden kehityspolusta. Siksi skenaarioita on useita, jotta tulevaisuuden vaihtoehtoja tarkasteltaisiin riittävän monista näkökulmista.
Skenaario 1 Kestävyyden kaari – puhdas siirtymä etenee, mutta väestö vähenee
Mitä jos Ylä-Savo olisi vuonna 2036 Suomen johtava bio- ja kiertotalouden mallialue, vaikka väestö jatkaisi vähenemistään?
Vuonna 2036 Ylä-Savo on profiloitunut biotalouden kansallisena mallialueena, jossa kuntien ja yritysten kestävyystyö toimii esimerkkeinä muille alueille. Yhteisistä toimenpiteistä saadaan synergiaetuja. Suuret yritykset menestyvät erityisesti biojalostuksessa, elintarviketeollisuudessa sekä kone‑ ja energiateknologiassa, kun uudet teknologiat tehostavat tuotantoa. Viennissä on onnistuttu kohtuullisesti.
Samalla kuitenkin työikäinen väestö vähenee Ylä-Savossa vuosittain noin 400–500 henkilöllä, mikä heikentää palvelurakennetta ja lisää alueellista eriytymistä.
Skenaario 2: Verkottuva vetovoima – yhteistyö ja osaaminen kantavat Ylä-Savossa
Mitä jos Ylä-Savo olisi vuonna 2036 Suomen verkostomaisin ja osaamisvetovoimaisin alue?
Vuonna 2036 Ylä-Savo on alue, jossa verkostot, kumppanuudet ja osaaminen muodostavat kasvun perustan. Kunnat, oppilaitokset ja yritykset toimivat tiiviisti yhdessä, mikä houkuttelee osaajia, investointeja ja uusia mahdollisuuksia. Muuttotappiota ei kuitenkaan ole onnistuttu pysäyttämään.
Skenaario 3: Viennistä voimaa Ylä-Savoon – investointiaallon vipuvaikutus
Mitä jos Ylä‑Savo pystyisi kaksinkertaistamaan vientinsä vuoteen 2036 mennessä? Miten kapasiteetti, osaajat, logistiikka ja rahoitus skaalataan niin, ettei laatu eikä toimitusvarmuus kärsi?
Vuonna 2036 Ylä‑Savo on kiinnittynyt Pohjois‑Savon investointiaaltoon, ja 13 miljardin euron investointipotentiaali ruokkii erityisesti alihankintaa, kunnossapitoa, logistiikkaa ja teknologiapalveluja. EU:n vapaakauppasopimukset ovat avanneet väyliä uusille markkinoille ja viennistä virtaa elinvoimaa Ylä-Savoon. Geopoliittinen epävarmuus ja nopeat markkinamuutokset lisäväät riskejä investointeihin.
Aiemmat skenaariot vuodelta 2023 löytyy täältä https://kestech.fi/ennakointi/yla-savon-skenaariot-2023/